Asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa

Päätös ja pitkäjänteinen työ – sitä on asiantuntijuus sosiaalisessa mediassa. Meiltä kysytään usein, miten siellä somessa ollaan, kannattaako siellä olla ja mites tuo myynti somessa? Erityisesti kysyjät kyseenalaistavat B2B-myynnin tekemisen sosiaalisessa mediassa. Vastaamme usein konkretian kautta: somessa ollaan ihan kuin verkostoitumistilanteissa, kahvipöydissä tai asiakkaan tykönä asiakaskäynnillä, mutta verkossa. Jokainen B2B-päättäjä on sosiaalisessa mediassa, eikä mikään ole enää aika- tai paikkasidonnaista. Kaikki on sisältösidonnaista.

Ennen haluttiin kirjoittaa kirja, nyt halutaan olla somessa etunenässä.

Aikoinaan monen asiantuntijan ja oman toimialansa pioneerin yksi uratavoite oli kirjoittaa kirja. Nyt tämän päivän asiantuntijat miettivät, miten voisivat tehdä läpimurron somessa. Miten omaa statusta voi alleviivata, miten voi rakentaa tunnettuutta? Asiantuntijuus somessa on statuksen lisäksi ihan sitä arkipäiväistä olemista, tekemistä ja vuorovaikuttamista yksittäisten menestystekojen sijaan.

Meitsi (sosiaalisessa) mediassa

Ensimmäiseksi asiantuntijuuttaan sosiaalisessa mediassa kannattaa lähteä työstämään oman tekemisen ja oman arvomaailman kautta: Miten minä suhtaudun someen ja miten minä sitä käytän? Miten sosiaalinen media minua määrittää? Ketä ihailen ja kenen tavoin haluaisin joskus vuorovaikuttaa? Jukka Ala-Mutkan Digitaalinen minä ilman suunnitelmaa on hyvä kirjoitus siitä, että ensin on syytä katsoa isoa kuvaa ja pohtia omaa verkkopreesensiään rauhassa. Samoin silloin, kun yritykset tekevät sosiaalisen median strategiasta taktista suunnitelmaa ja päätöstä päivittäispostausten määrästä ja päivittäjistä: ensin on hyvä pysähtyä jokaisen persoonan äärelle ja pohtia, miten kukin haluaa verkossa olla.

 

Meitsi (päättää ja) määrää

Ensin pitää tehdä päätös, ja sen jälkeen sitoutua sitkeään, pitkäjänteiseen työhön. Vaikka kuinka tuntuisi, että aktivoituminen sosiaalisessa mediassa ei tuota tuloksia tai tunnettuutta, työtä pitää jatkaa. Ei yksi tai kaksi blogia nosta ketään kärkeen eikä kymmenellä postauksella vielä tehdä kaupallisia yhteistöitä brändien kanssa, mutta sitkeällä työllä saadaan aikaiseksi kokeiluja, luodaan omaa ääntä (tone of voice) ja saavutetaan tunnettuutta. Seuraajamäärien kasvun tai tykkäysten määrän kasvun hitaudesta ei tule säikähtää. Nykyään nappien painelu on korkean kynnyksen takana ja hyvin usein ensimmäiset palautteet sosiaalisesta mediasta tulevatkin livekohtaamisissa, kun ihmiset tulevat kertomaan ”Olen lukenut teidän blogeja ja ne on tosi hyviä” tai ”Sulla oli niin hyvä postaus siitä Hesarin jutusta”.

 

Meitsi (verkostossa) kalalla

Omaa sosiaalisen median verkostoaan kannattaa tarkastella ja arvoida. Pohdi, ketkä eri kanavissa liikkuvat ja keitä heidän verkostostaan löytyy. Määrän sijaan kannattaa aina arvioida laatua, vaikka se kornilta kuullostaakin. Mieti, ketä tunnet, keitä tavoitat ja millaiset verkostot heillä on: keitä ovat kaverieni kaverit? Näitä kavereiden kavereita kutsutaan toiseksi aalloksi ja sieltä löytyy se todellinen silmäparien määrä, mikä on helppo saavuttaa. Puhuttelemalla omaa, läheisintä verkostoa ja jo olemassa olevia tuttavia, voi tavoittaa usein tuplamäärän asiasta kiinnostuneita. Sen jälkeen on hyvä asettaa tavoitteita siitä, keitä haluaa sosiaalisessa mediassa tavoittaa: olemassa olevia asiakkaita, uusia asiakkaita, kolleegoja ja vertaisia, tiettyjen toimialojen vaikuttajia, päättäjiä tai kenties pääkaupunkiseutulaisia? Tavoitteen voi asettaa itselleen takaraivoon – ja mieluusti paperillekin!

Tämän jälkeen alkaa oma aktiivinen sisällöntuotanto omasta asiantuntijuudesta käsin. Usein ajatellaan, että heti alusta asti pitää pudotella hc-vinkkejä ja kovan luokan kokemuksia. Totuus on, että kannattaa aloittaa Q&A-tyyppisestä ajattelusta. Ensimmäisenä kannattaa julkaista sitä perussisältöä, vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ja kertoa omasta arjesta. Vastata niihin kysymyksiin, joita asiakkaat aina ensimmäiseksi sinulta tai sinun palvelustasi kysyvät. Toinen sisältösarja kannattaa liittää siihen, mitä työkseen tekee: ”Mitä sä oikein teetkään Hanna työksesi? Mikä on yritysten isoin haaste juuri siinä sinun osaamisalueellasi? Mitä tuloksia saatte aikaan? Miten sinun työsi on suhteessa tähän ja tähän asiaan tässä maailmassa.”

Viesti perusasioista, kerro kuulumisista, kuvaa arkeasi työtäsi dokumentoiden. Jaa onnistumisia – niihin on kiva samastua ja niitä on kiva jakaa.

Meitsi (vuoro)vaikuttaa

Vaikuttaminen on oikeastaan vuorovaikuttamista. Vuorovaikutus ja vaikuttaminen syntyy siitä, miten jaamme ja kuratoimme sisältöjä omalle kohderyhmällemme sosiaalisessa mediassa sekä osallistumme verkkokeskusteluihin. Kuratointi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että pyrkii jakamaan oman toimialan sisältä artikkeleita, juttuja, kuvia ja sisältöjä sekä sanoittamaan niitä. Tyhjänpäiväinen linkkien jakelu ei enää kiinnosta ketään, mutta se, mitä mieltä sinä olet jakamastasi sisällöstä, kiinnostaa. Todellisia kuratoijia ovat ne, jotka vaivautuvat tiivistämään artikkeleiden sisältöjä toisilleen ja asiakkailleen – näin he erottuvat auttajina, palvelijoina ja alansa edelläkävijöinä.

Keskusteluihin kannattaa osallistua ja valita tyylikseen mieluummin aina positiivinen ja auttava kuin negatiivinen ja haastava. Verkossa voi erottua aina edukseen (samoin kuin kahvipöydässäkin erottuvat positiiviset tyypit). Kun kahvipöydässä avaat keskustelua vieraan ihmisen kanssa yhteisestä aiheesta tai tarpeesta ja tarjonnasta, jotka voisivat kohdata, avaat keskustelun aina positiivisen kautta, eikö? Jos heti tölväiset tai haastat, keskustelu usein tyssää tähän. Tilanne on täysin sama somessa. Osallistuessasi verkkokeskusteluun kysäise, kerro mielipide, vinkkaa tai linkkaa, tarvittaessa nosta uusi kulma mukaan keskusteluun – ihan kuin kahvipöydässä juttelisit.

 

Meitsi on (päättänyt olla) rohkea

Sosiaalisessa mediassa pitää olla rohkea kun alkaa rakentaa asiantuntijuuttaan ja viestimään siitä käsin. Usein kynnys julkaisujen tekemiseen ja keskusteluihin osallistumiseen on aika korkealla. Harmin ja pelon aiheita on monia: en saa tiivistettyä sitä, mitä haluaa sanoa, jännittää se, onko sisältöni liian yksinkertainen tai liian korkealentoinen, arveluttaa, olenko sittenkään ajantasalla ja pelottaa, tuleeko joku vierestä tölväisemään tai hurauttamaan omalla osaamisella kirkkaasti ohi. Voima näihin haasteisiin on rohkeus. Omaa karismaa ei saa aina puristettua sanoihin ja kirjoitettuun tekstiin niin hyvin, kuin fyysiseen olemukseen. On siis vain luotettava prosessiin ja osallistuttava sillä omalla tyylillä ja tavalla, omasta osaamisesta käsin. Omat mielipiteet kannattaa aina sanoa ja sietää se, että joskus keskustelu viriää ja joskus tyrehtyy.

Ja hyvä tekee hyvää: kun toisten kommentteihin reagoi, niistä tykkää ja niitä jakaa, hyvä kiertää aina takaisin.

 

Meitsi (edellä) ja muut perässä

Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa ja median käytössä voi erottua videoin. Koska asiantuntijavloggaaminen eli tubettaminen ja sen aloittaminen on hankalaa, voi videoita hyödyntää esimerkiksi kahdenkeskisessä viestinnässä. Tarjoukset voi puhua videolle, tarjousten liitteeksi voi tehdä asiaa sanottavia videoita ja projektit voi startata videoin. Töitä voi hakea podcastein, työhakemuksen voi sanella kirjoittamisen sijaan ja tervehdyksen voi lähettää asiakkaalle ääniviestillä sähköpostin sijaan. Tämä kaikki lisää luottamusta.

Sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja LinkedInissä voi perustaa omia suljettuja tai avoimia yhteisöjä sekä ryhmiä juuri itseään kiinnostavien teemojen ympärille. LinkedInissä vilisevässä kontaktipyyntöpöhinässä voi erottua kun oikeasti kirjoittaa henkilökohtaisia viestejä ja saatteita kontaktipyyntöjä lähettäessään.

Näitä ja muita vinkkejä kuinka olla (asiallisen sijaan) asiantuntija somessa – palveluksessanne Siliä Oy:n (hauskat ja) asiantuntevat asiantuntijat <3